'
Löysin Nolliksen ja Bemaryn blogista Tarina päivässä kuukausihaasteen. Liekkö tämä alunperin ollut Neon blogissa, en tiedä, mutta nyt se on myös minulla. Hommahan menee niin, että tuossa juoksevat numerot ja sanat ovat jokaisen päivän sanoja, ja niistä saa kirjoittaa mitä mieleen juolahtaa. Haastavinta tässä kohtaa on se, että jaksan rustata tänne jotain jokaiselle päivälle, mutta ehkä tämä inspiroi ja piristää tätäkin blogiparkaa. Luonnollisesti aloitan kohdasta 6 ja sanana on Laiska, koska tänään on 6.4..
Laiska, tyhmä ja saamaton, lauloi Zen Cafe joskus ja minulla oli sellainen paitakin! Tosin paita on jo hävinnyt enkä koe laulua enää omakseni. Joskus sitä kokee itsensä laiskaksi, esimerkiksi nyt, kun istun näpyttelemässä tätä blogia ja alakerrassa remontoidaan.. laiskafiilis jatkuu tänään lisää, jätän työn raskaan raatajat tänne ja painun shoppailemaan kälyttären kanssa.
En kyllä tiedä, olenko oikeasti laiska. Mikä on laiskan ihmisen määritelmä? Missä vaiheessa sanotaan, että tuo on tosiaan niin laiska, ettei siitä ole mihinkään? Kun ei saa hallittua omaa elämäänsä? Kun ei lähde mukaan yhteisiin juttuihin? Kun ei jaksa siivota? Ei jaksa suorittaa?
Koska tykkään sananlaskuista hirveästi ja tykkään tyrkkiä niitä joka rakoon ja väliin, tässä pari laiskan sananlaskua:
- Laiskan hiki syödessä ja vilu työtä tehdessä
- Laiska töitään luettelee
- Laiska kuin lapamato (en tiedä onko lapamato oikeasti hidasliikkeinen?)
Laiska ihminen on kyllä jotain, minkä jokainen tunnistaa. Se pistää ärsyttämään, kun tyyppi istuu tasapersettä työnsä äärellä, eikä saa mitään aikaiseksi. Se kiehuttaa, kun ei kehtaa sanoa, että nyt jumalauta!! Työpaikalla laiskat ihmiset ovat loistavia delegoijia ja alan uskoa, että ne tyypit työskentelee aina johtotehtävissä, jotka ei kehtaa tehdä mitään itse. Samat heput jättävät tiskit kahvihuoneessa lojumaan ja häipyvät paikalta heti kun kello alkaa lähestyä pykäläänsä. Okei okei, näin voi toimia moni tehokaskin ihminen, esimerkiksi sellainen, jolla on oma elämä ja joka tahtoo poistua työpaikalta ajallaan.
Pieni laiskuus on silloin tällöin hyvästä, mutta tässä itsellä on kyllä opettelua. Olen enemminkin sellainen kofeiinin yliannostuksesta kärsivä hysteerikko orava, joka pomppii pitkin seiniä tekemässä ja höseltämässä. Silti joskus voi tuntea itsensä laiskaksi, mutta sitten ei pitäisi tuntea sitä huonoa omaa tuntoa sitää, että vetää lonkkaa. Hankala yhtälö, mutta erittäin opettavainen. Mieheke tarvitsisi oppintuntia laiskana olemisesta. Siinä on toinen superorava, joka ei malta olla lomallakaan puuhailematta jotain.
Joka tapauksessa, tämän päivän sana sattui kohdilleen, koska tänään ajattelin tosiaan olla laiska. Shoppailla, nauraa, syödä ähkyyn itseni jossain ja olla vaan. Ja unohtaa, että täällä voisi puuhailla koko ajan jotain pientä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti