Suola

Suola on asia, jota pitäisi vältellä. Paha, paha asia terveydelle, siihen liitetään sydän- ja verisuonisairaudet ja kaikki mahdolliset möröt.
Suolaa on niissä asioissa, joista kovin tykkään. Makeat herkut eivät ole ongelma, mutta suolaiset, oijoi.

Sitten elämässäkin pitää olla suolaa (ja pippuria) sopivassa suhteessa, kuten missä tahansa keitoksessa. Ei tule mitään, jos kaikki on liian makeaa ja tasaisen ihanaa, ripsaus suolaa pistää taas puhtia hommaan. Tähän hätään aateltuna minun elämän suolaa ovat ne napakat väittelyt ihmisten kanssa. Toisaalta se elämän suola myös kirvelee, niin kuin suola yleensä. Siihenkin löytyy kokemuksia, jotka kirvelevät vieläkin.

Olen järjestänyt tälle keväälle kaksi morsiussaunaa, joissa on painotettu, että suola, leipä ja viina eivät liitosta saa loppua, siksi niitä etukäteen saunaan viedään. Morsiussauna on vanhaa itäkarjalaista perinnettä ja kun näitä taikoja on tehty, on ollut oikeasti tärkeää, että talossa on suolaa (säilöntä), leipää (perusruoka) ja viinaa (lääkkeeksi mihin tahansa vaivaan).

Eilen olin kummipojan luona yökylässä. Oli mukava päivä, joskin kummin murun ÄITI MÄ HALUUUUUUN, ÄITI SAAAAAANKO JA YHYYYYYYYYYYYYYY -huudot hillitsivät taas omia lapsentekohaluja, istun kintut ristissä mm. tänä iltanakin.. ;) Pelattiin sählyä ja käytiin metsästämässä yhtä kätköä, joskin epäonnistuttiin surkeasti.

Tänään oli yhden murusen synttäribileet, joista poistuin noin tunti sitten, ei vanha jaksa. Eikä vanhalle maistu viinakset, joten vettä vettä. Ja suolaisia herkkuja, niitä tuli mutustettua. Solut huutaa hallelujaa aamulla, sillä se suola ei sovi minulle oikeasti yhtään...

Kävin crosstrainingissa  piiiiitkästä aikaa ja huhheijaa. Rankempaa kuin muistin, mutta niin mukavaa. Aamulla Hieman Isompaan Kaupunkiin shoppailemaan, tavoitteena saada avokkaalle uusi puku, kun näitä kesähäitä plopsahtelee tänä kesänä ihan ylenmäärin! Ja Ikeasta äidille kaksi pimennysverhoa ;) Saadaan Lapsuudenkodissa aurinko torjuttua.