"Seuraava potilas" on muuten hihkaisu, jota käytän ehkä turhankin usein ja ei, kyse ei ole lääkäri leikeistä. Se vaan on jäänyt ja kulunut sanonta, kun suorittaa jotakin työtä konemaisesti - "next!"
Potilaana on ja ei ole kivaa olla. Jos tauti on joku flunssan tyyppinen ratkaisu, niin mikäs siinä miehen passatessa, mutta mahatauti eristää sinut kaikista, hyvä ettet yritä eristäytyä itse itsestäsi. Olen ollut potilaana myös sairaalassa; käden murtumat, nielurisojen poisto ja superrankka mahatauti ovat olleet osastovierailujen syitä. Sairaalassa on tylsää olla potilaana, etenkin siinä vaiheessa, kun järki alkaa taas toimia, mutta jalat eivät vielä kanna.
Pienet potilaat ova liikuttavia. Sairaalassa kaikista pienimmät potilaat jaksavat sitkeästi leikkiä, laulaa ja nauraa, vaikka heillä olisi kaikista vakavin taudinkuva.
Oon reissannu junassa jo 4:32 alkaen, Helsinki häämöttää jo. Pitäisi suunnata toimisto tällaiseksi liikkuvaksi, täällä saa hyvin tehtyä töitä, kun muuta tekemistä ei juurikaan ole. Ja minähän olen tunnetusti virkeimmilläni heti herättyä, joten tehokkaimmat tunnit on käytetty jo työntekoon, loppupäivä menee palaverissa puolilla valoilla...
Iltapäivällä kaverin luo kylään ja kätköilemään. Huomenna Pink! :)
Mahtavaa viikonalkua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti