Haalari

Sanasta haalari tulee heti mieleen navettatyöt. Siellä haalari on todella kätevä ja se on oikeastaan lähes ainoa asu, joka suojaa kunnolla niissä hommissa. Maalla rapa roiskuu ja paska haisee välillä, joten haalari on ihan miellyttävä työvaate. Kesällä haalarin alla ei oo pakko pitää kuin alusvaatteet  - siinähän on housut ja takki yhdistettynä. Haalaripukuiset isännät aiheuttavat kaupunkilaiselle pientä hymynkaretta huulille.

Haalarista tulee myös mieleen nämä hienolta nimeltään olevat jumpsuitti eli esimerkiksi OnePiecen lanseeraama rätti, jota voi käyttää joka päivä. Ja joka on helvetin ruma. Ja joka ylittää meikäläisen käsityskyvyn, että miksi, oi miksi tällainen vaatekappale on markkinoille laitettu ja kuka näitä käyttää?

Näitähän käyttävät varmasti ihmiset, jotka ovat tyylitietoisia, trendikkäitä ja aina askeleen edellä muita. Tai sitten näitä käyttävät massan seassa tarpovat, kaikkiin houkutuksiin mukaan lähtevät, omasta tyylistään epävarmat ihmiset. En ole ihan varma, mutta ruma tuo vaate on kuin rullaverho ja vie lopunkin uskottavuuden ihmisestä. Tuota voisi käyttää ehkä, huom! EHKÄ kotona, suljettujen ja lukittujen ovien takana, mutta se, että nämä päällä viipotetaan kaupungilla tai iltaisin baareissa - se ei mahdu meikäläisen kaaliin.

Haalari - tuo kaikkien junttien asu - on nykyään kaikkien citypörrääjien ykkösvaate. Mitä helkuttia täällä tapahtuu??

ps. tämän haalarin kanssa samaan kastiin kuuluvat crocsit. Muistanpa vuonna 2000, kun olin pieni tyttönen ja vierailtiin ystävän perheen mökillä ja siellä oli crocsien isovanhemmat, PUUTARHAKENGÄT! Niitä käytettiin pikataipaleella ulkohuussiin mennessä, näppärät laittaa jalkaan, mutta rumat ku perkeleet. Niille naurettiin ja niitä pidettiin keskellä korpea vähän häpeillen jalassa, kun ne oli niin hirveät. Ja sitten tapahtui jotain ja maailma sai crocsit, myös ballerina versiona! Jestas sentään. Minusta nämä eivät edelleenkään ole kengät ja käytän crocseja ainoastaan lapsuudenkotona äärimmäisessä hätätapauksessa, koska paikka on niin keskellä korpea, että häpeän määrä on aavistuksen pienempi. Ja te kaikki, jotka luulette, että crocsit sopivat minkä tahansa asun, vaikka sen haalarin kanssa yhteen, niin voin kertoa, että erehdytte ja rankasti..

pps. Niin ja entäs Reino-tohvelit!! Pappa kengille naurettiin silloin lapsena ja kukaan ei olisi lähtenyt sellaiset jalassa kaupungille. Ja mitä meillä onkaan tänäpäivänä jaloissa, kun astelemme kaduilla..? Olen miettinyt, että mitähän oikean pula-ajan kokeneet ihmiset ajattelee tästä. Että eikö nuo raukat voisi laittaa oikeita kenkiä jalkaan, kun niillä on sellaisia tarjolla ja niihin varmaan on varaakin kaikilla.

ppps. Bemaryn harmiksi, en löytänyt kuvaa siitä nektariinin asukista!

Ja vielä loppuun, onkohan minun vaatemaussa joku vika vai ootteko te muut jotenkin outoja?

Aivot jumii

Liian pitkät työpäivät, liian lyhyet yöunet ja liian vähän liikuntaa = aivot jumittaa. Ajatus ei juokse, ei sitten vähääkään. Olo on lähinnä tämä: ihan nuutunut.

Yöunien lyhyys on kyllä kaksijakoinen juttu. Nukkumaan olen pyrkinyt menemään kymmeneltä ja herään siinä kaikkea viiden ja puoli seiskan väliltä. Yleensä reilusti ennen puolta seitsemää. Viime yönä heräsin jo ennen viittä siihen, että unessa joku sanoi "miten täällä onkaan näin hiljaista, voiko hiljaisuuten herätä" - kiitos, kyllä voi näköjään, pomppasin paniikinomaisesti ylös tarkastamaan kellon aikaa. Juu, kyllä vähän söi naista kun totesin kellon olevan 04:35.

Ulkoilun vähyys: selityksiä on monia. Pitkät työpäivät toki yksi, mutta viime viikkoinen flunssa on saanut minut pysymään vielä tällä viikollakin aloillani. Tänäiltana on kyllä pakko heittää joku happihyppely. Eilen kävelin töistä kotiin, teki gutaa!

Viikonlopuksi mökkireissu tiedossa, saas nähdä taas .. maanantaiaamuna olo on varmasti kaikkea muuta kuin levännyt ja virkeä.

Ai niin, kirjakaupan - 70 % lappu oli petollinen.
Mukaan tarttui Venla Hiidensalon Mediahuora, Anna-Leena Härkösen Laskeva neitsyt (ei alennuksessa tosin, luettu ja hyväksi todettu, nauroin monessa kohtaa makeasti), Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja (jep, olen myöhässä tämän hankinnan suhteen) ja Seppo Heikkisen Mansikkakarnevaalit. Tämä kirja oli kaikista hauskin löytö, siinä se alehyllyssä tökötti pilkkahinnalla ja kirja on tähän asti ollut varsin viihdyttävä! Kaiken lisäksi siinä käydään läpi vuoden 1978 kuvausta Pohjois-Savon kylistä ja kaupungeista, varsin hauska löytö siis alueen kasvatille. Kuvaus kirjasta löytyy tuolta.

Eilen puolestaan kenkäkaupan alelappu -20 % piti mua pilkkanaan ja mukaan lähti aivan mahtavan tuntuiset (ja minusta myös näköiset) talvikengät. Johan tuo lie aika hankkia uudet talvikengät, edellisten ostosta on 5 (+-?) vuotta ja ne eivät ole mitkään lämpimät enää. Myöskään vaelluskengät tai lenkkarit eivät oikein pidä tuota pakkasta poissa, mutta näillä luulis pysyvän varpaitten lämpiminä. Hinta oli suolainen, mutta ilolla sen maksoin, niin kivat ja mukavan tuntuiset jalassa.

(kuva lainattu kenkäliikkeen sivuilta, laitan omia kuvia jahka ehdin ottaa popoista kuvan..) 

Kengät ovat aitoa turkista ja aitoa nahkaa, pohja on kuminen ja hyvin talviolosuhteisiin soveltuva eli "luistonestoa" on kuvioinnin ansiosta. Myyjä vakuutti että ovat kyllä lämpimät ja mukavat jalassa ja sille ne kyllä liikkeessä jo tuntuivat, mikseivät sitten pakkasessa. Turkista on tosiaan koko kengässä, ei vaan tuossa kengän suulla kuten edellisissä talvisaappaissa.. 

Lisäksi kengästä kuvataan liikkeen sivuilla näin:

"Fitflopit vähentävät selän rasitusta, parantavat ryhtiä, lisäävät pakaralihasten työskentelyä jopa 30%, lisäävät reisilihasten työskentelyä jopa 16%, vähentävät nivelten rasitusta, lisäävät pohjelihasten rasitusta jopa 11%, tasoittavat jalkaterille tulevan painon. 

Hameen helmoja ja kiristäviä korkkareita

Nyt ollaan asian ytimessä, melkein kesässä. Ei mene pitkään, kun todella ollaan kesässä (eikä mene kauan kun se on jo ohi, mutta eipä mennä asioiden edelle!).

Hoksasin, että kappas perhanaa, siellähän ei ole enää lunta eikä jäätä (paitsi jossain Rovaniemellä ehkä, tsooori!) ja voin näin ollen laittaa huoletta korkkarit jalkaan. Hurjastelin tosin jo viime viikolla hameen ja saappaitten kanssa. Tällä tasapainolla ei käytetä korollisia kenkiä talviaikaan, vaan tallataan turvallisesti tasapohjilla. Mutta, ostin eilen uuden hameen Halpa-Hallista. Ei muuten ole turha mainos tuo "Halpa-Halli yllättää", koska sen se teki. Menin hakemaan maitoa ja löysin samalla reissulla hamoseni. Kätevää. Arvelin sitten tänä aamuna, että vaelluskengät/juoksukengät/normilenkkarit eivät välttämättä ole paras mahdollinen valinta, joten sujautin aamusalin jälkeen jalkaani mustat korkokengät, tosin korko ei päätä huimaa, mutta on kuitenkin. Sisko osti nämä aluperin itselleen, mutta osoittautuivat hälle liian suuriksi, minulle sopiviksi.

Vannoin talvella, että koska tuleva eli nykyinen työni on enemmän toimistohommaa, tulen pitämään hameita, mekkoja ja etenkin niitä korkkareita / muita söpöjä kenkiä kesän aikana enemmän kuin koskaan. Aiemmat työnkuvat ovat olleet kutakuinkin töitä, jossa Dimexet ja kumikengät osoittautuvat parhaiksi työvaatteiksi..

Ihania kenkiä riittää, toissa päivänä tein alelöytöjä paikallisessa kenkäkaupassa, valitettavasti ilman rahapussia.. Tosin vastaavia löytöjä on jo vaatehuoneen kenkähylly täynnä enkä kuulema saa uutta pätkää hyllyä uusia kenkiä varten. Haussa ovat toistaiseksi kesäsandaalit; siis sellaiset huolettomat, siistit sandaalit, mieluiten mustat, jotka voi laittaa hameen tai housujen kanssa tai pitää vaikka ilman vaatteita. Minulla oli sellaiset monta vuotta, mutta viime kesänä ne tulivat tiensä päähän, kun vasen kenkä halkesi pohjasta. Ei auttanut hieno tuulilasiliima korjauskaan.. On se kumma, että auton tuulilasi pysyy sillä sotkulla paikallaan, mutta kenkä ei korjautunut! Noh, roskiin meni ne aarteet ja mitäs tänä kesänä käytetään?? Ei löydy sellaisia kenkiä ehkä enää koskaan kenkäkaupoista. En halua sellaisia roomalaislegioona kenkiäkään, vaikka nuo eksät vähän niitä muistuttivatkin.
Ja tosiaan, tällä sandaalivuodatuksella en tarkoita sellaisia rumilussandaaleja kuten nämä. 

Ja otsikkoon viitaten, nämä jalassa olevat kengät puristivat aamulla himppusen, mutta nyt on joko jaloista hävinnyt tunto tai sitten nämä ovat venyneet juuri sopiviksi.

Maailman värit

Joskus olen miettinyt, millaista olisi, jos ei näkisi värejä. Kaikki olisi vain musta-valko-harmaata. Syvästi masentuneet ihmiset kertovat, että maailmasta häviää oikeasti värit, kun ei enää jaksa. Tai jos olisi osittain sokea. Eihän se elämästä nauttimista estäisi, mutta jos niin kävisi nyt, niin olisihan se outoa. Värejähän on kaikkialla ja kaikenlaisia. Paitsi minun vaatekaapissa.

Taivas on sininen ja valkoinen, mutta keväällä taivaalla on upeita sävyjä, kun aurinko nousee ja laskee; kaikkea verenpunaisesta vaalean punaiseen ja violettiin. Syksylläkin on värejä. Talvi on tasaisen harmaata ullotusta, kirkkaalla säällä toki kaunista, mutta ei sinällään värejä, paitsi valkeaa. Kesällä luonto on lähinnä vihreä, mutta sekaan mahtuu kaikkia maailman värejä, kun erilaiset kukat kukkivat ja perhoset lentävät.

Seppälän naistenvaateosastolla saa nykyään shokin, kun astelee sisään. 1970-luku on niin läsnä kuin mahdollista ja samoin ovat pinkit, oranssit, vihreät ja keltaiset vaatteet. Ihan kiva niille, jotka niistä tykkäävät ja mikä ettei, jos tykkää. Ehkä kuitenkin hillitty yhdistely olisi valtti niissä väreissä..."Pukeudun mustaan, kunnes löydön jotain tummempaa" puolestaan kuulostaa minun lauseelta.

Väreihin liittyy myös perinteitä; morsian on valkeissa vaatteissa ja piste. Se on perinteinen neitsytmorsiamen merkki, mutta jotenkin tuntuu, että sen neitsyt sanan voi kyllä tiputtaa nykyään aika monelta morsiamelta pois. Itsehän olen sanonut, että minua ei tulla vihkimään koko valkeassa vaatteessa, vaikka henki menisi. Mielikuva itsestä valkeassa puvussa tuo mieleen hännättömän muumin. Ole siinä sitten hehkeimmilläsi. Ja perinteisesti taas surupuku on musta. Silti joskus on menty naimisiin mustassa puvussa, koska musta on ollut juhlavaatteen tunnusväri.

Tämä puku olisi sellainen, missä voisin kuvitella meneväni joskus naimisiin. Ei mitenkään ajankohtainen asia, vaikka syksyllä yhdeksän vuotta tuleekin yhteistä taivalta avokkaan kanssa, tulipahan vaan mieleen. Ylipäätänsä tämä väri aihe tuli mieleen, kun luin Mikko Herrasen haastattelua. Jos joku ei tiedä kyseistä herraa, niin kysykää hyvältä ystävältäni googlelta. Ja toinen, mistä tämä nyt tuli mieleen, on tämä kevätjuhlien aika ja pukutarjonta; hempeitä värejä ja vaaleita värejä ja mahdottomasti kaikenlaisia värejä, paitsi mustaa ja ruskeaa. Pitäisikö tehdä poikkeus sääntöön ja ostaa joku värikäs unelmamekko kaappiin? Tulisiko sitä käytettyä, en tiedä. Omiin valmistujaisiin menen tässä koltussa. Veljen lakkiaiset 2.6, luultavasti sama mekko käytössä. Pidän siitä kyllä kovin. Jos laittaa punaiset korkkarit jalkaan, riittääkö se kevään väreiksi?


ps. samaan syssyyn vaihdoin ulkoasua. Parempi, luulen mä. Olkoon toistaiseksi tuollainen.

a) Kevään lapsi mä oon ..

b) talvea inhoan, joo. c) Kesä saisi tulla jo.

Että semmosta. Tipultetiin rakennusten katoilta lunta äsken miehekkeen kanssa, kumpikin selvittiin hengissä urakasta, vaikka peltikatolla keikkuminen ja sieltä alas vyöryvä lumi antaa ainekset onnettomuuteenkin. Keskiviikkona ja torstaina tuli lunta niin reippaasti, että lupaa pyhästi tässä ja nyt, että vaikka ensi vuonna ei tulis hiutaleen hiutaletta tuota valkeaa paskaa taivaalta, en valita. Sen verran ottaa nuppiin tuolla lumessa ryömininen ja auton puhdistaminen ja se, että kadun varret on lunta täynnä. Pakkasenkin kanssa pärjää melkein paremmin, kun lisää vaatetta, mutta tuo lumi, argh. No joo, onhan siinä toki omat hyvät puolensa, koska kaikessa on aina kaksi puolta, MUTTA..!

Viikko meni taas niin, että minun viikossa ei ollut kuin maanantai ja perjantai. Tämän viikon havaintoihin kuuluu muun muassa se, että olen taas koukussa kahviin ja pahasti. Pitäähän ihmisellä edes yksi pahe olla..
Eilisillan vietin kokoustamalla erään yhdistyksen parissa ja meni melko myöhään. Tänä aamuna minut ravisteltiin ylös kahdeksalta, tosin olin jo puolittain hereillä ja päähän särki jumalattomasti, kun kello kuuden aamukahvit oli juomatta... Normiaamuina herätys siis 05:15 tai viimeistään 05:30.

Tämän päivän ohjelma on vielä avoin, mutta tuon lumiurakan lisäksi ajattelin katsella vähän tallennettuja sarjoja pois. Boxissa tai sitten Yle Areenassa on viikonlopun katselunautintoon ainakin Kakola, Satuhäät, Boardwalk Empire ja Game of Thrones. Viime viikonloppuna jäin vanhempien luona koukkuun sarjaan nimeltä Downton Abbey. Loistavia sarjoja, kiitos Yle.

Huomenna on kummipojan 3-vee synttärit ja menen kuvaamaan yhdet ristiäiset eli ohjelmaa on tällekin viikonlopulle ihan mukavasti.

Niin ja Cybershop muisti minua paketilla, jossa tuli kevään juhlia varten mekko. Mekkoni mun, tosin nyt löysin vielä pari muutakin aika kivaa yksilöä, jotka suorastaan huutavat, että osta minut... Ja niin, minä en yleensä käytä mekkoja. Enkä hameitakaan kovin paljon, mutta huuto.net tarjoili minulle muutaman sellaisen löydön, että oli pakko huutaa. Vähän sama homma kuin korkkareiden kanssa; minä tykkään kyllä ostaa niitä, mutta en yleensä käytä enkä osaa kävellä niillä nätisti, vaan jalassa on aina vaelluskengät, juoksukengät, kumpparit, tennarit, lenkkarit...