Sähköhammasharja on keksintö, josta on suostu luopumaan enää. Tykkään siitä puhtaasta jäljestä, joka sillä harjatessa syntyy. Olenkohan jokseenkin laiska liikuttamaan kättäni ees taas perushammasharjan kanssa? Voipi olla.
Istun junassa matkalla Isolle Kirkolle, tarkemmin ottaen Tikkurilaan. Matkassa ei ole mitään vikaa ja tiedossa on varmasti intensiivinen ja hyvä päivä, mutta tämä flunssa alkaa saavuttaa infernaaliset mittasuhteet. Johtunee ei sen enempää eikä vähempää siitä, että unet ovat jääneet useana yönä todella vähäisiksi. Viime yönä kuvittelin saavani nukkua, kunnes totesin, että nenäsumute on apteekissa.. Se siitä sitten.
En ole aikoihin odottanut näin hartaasti viikonloppua ja nukkumista. Toivottavasti avokas käy tänään apteekissa, itsehän en sinne kesken päivää ehdi ja illalla tämä rautahevonen on takaisin tuolla periferiassa niin myöhään, että turha mennä kolkuttamaan apteekin ovelle.
Junalla matkustaminen on suhteellisen helppoa, istut vaan persuus penkissä, viihdytät itseäsi tietokoneella tai kirjalla ja nautit matkasta. Hieman häiritsee nämä VR:n "laitevikaa korjataan, pahoittelemme" päivitykset, odotan jo melkein, että raiteilla on lehtiä tai hiiren poikasia ja matka viivästyy. Yllätyksenähän nämä kuulutukset eivät missään nimessä tule.
Kirjasta tulikin mieleen, että otin matkalukemiseksi J.K Johanssonin Laura kirjan. En yleensä lue dekkareita, mutta tämä vaikutti kirjakaupassa jo mielenkiintoiselta ja ei tuo ainakaan 40 sivun jälkeen ole kyllästyttänyt. Mitään odotuksia tuon kirjan suhteen ei kyllä ole enää, lukaisin Aamulehden tekstin siitä. Hmmm. Noh, parempi kai tämäkin kuin ei kirjaa ollenkaan.
Huh, alkaa olla kovalevy täynnä myös töiden suhteeVielä viikko töitä ja sitten saisi viikon verran vetää henkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti