Kesäbiisejä

Tänä kesänä on monessa torpassa varmasti levikset revenneet joka kerran, kun radio on auki laitettu. Samoin on mahdollista, että on törmätty enkeliin ja ei tainnut tyttö(kään) tietää Jossusta. On olemassa myös semmoinen spaceman heppu, liekkö se sama joka on halunnut olla prinsessoja ja astronautteja joskus ja jolta vapaus käteen jää. Mökille mennessä voi olla tyytyväinen. Kesäbiisit ovat renkutuksia, jotka jäävät päähän soimaan..  Mutta ei sillä väliä oikeestaan oo, mä viheltelen vaan.

Oikeasti parhain kesäbiisi on tässä. ;)

Kesälomalla

Kesäloma on ollu muun muassa tätä:

Metsämansikoita, mustikoita, vadelmia... Mansikoita syötiin urakalla geokätköilyreissulla kaverin kanssa. Ja keitin elämäni ensimmäiset mustikkahillot tänä kesänä!

Uimista, mökkielämää, nautiskelua Suomen luonnosta. Valitettavasti iho ei kestä edelleenkään järvivettä kovin hyvin, mutta talviturkin heiton lisäksi olen uinut pari kertaa. 

Nuotioita ja makkaraa - grillattu on ja se näkyy. Grillissä on ollut välillä makkaran kaverina lohta ja kasviksia, mutta kyllähän kunnon grillikyrsä Suomen kesään kuuluu. Kivikylän makkarat ovat parhaimpia. 

Retkeilyä ja matkailua - matkailua vähemmän nyt tällä lomapuoliskolla, mutta juhannuksen jälkeen heitettiin turnee siellä Mustio-Raasepori-Fiskars alueella. Retkeilyä on tullut esimerkiksi geokätköilyreissujen parissa :)

Vesisade vaan niin kuuluu tähän kesään... ilmat viilenivät kertaheitolla ja useampana päivänä on tullut vettä. En valita, minusta ihan ok, että on viileää, mukava ulkotyökeli ;)  

Upeita maisemia - niitä riittää Suomessa kesällä ja toki myös talvella. 

Juhannuksena kokko.. 

.. ja lettuja muinakin päivinä kuin juhannuksena.

Öisiä valokuvausreissuja... 

Kesäduuni, lehmät! Navetassa ajatus kulkee paremmin kuin konttorissa koskaan ja nämä asiakkaat eivät auo päätään turhasta, vaan antavat ainoastaan asiasta sorkkaa, jos sille tuntuu. Harvemmin sitäkään. Elukoitten lisäksi on tehty halkoja, pesty navettaa, siivottu.. sielu lepää ja ruumis tykkää rankemmasta duunista.

Pääskyn poikaset ovat opetelleet lentoon :) 

Ja lopuksi vielä erilaisia kesäjuhlia! Tämän kesän saldo kahdet häät ja vielä on yhdet synttärit. Lisäksi on ollut kyläjuhlia, 2-vee synttärijuhlia, tulossa on vielä sukujuhlat mölkyn parissa... Ei tartte jäädä toimettomaksi ;) 

Sokerina pohjalla sitten tämä valokuvaaminen - sitäkin on tullut harrastettua enemmän ja vähemmän tällä lomalla. 

ps. en muistanut, koska pitää palata töihin. Tarkistin kalenterista ja voi hiisi, jo torstaina. Torstai ja perjantai menee töissä ja sitten lomailen vielä elokuun 5.päivään asti. Ah onnea. Avokas jää kahden viikon lomalle, kun jaksaa vielä tämän viikon väkertää töissä. Alkaa olla jo sen näköinen, että loma tulee tarpeeseen. Ainoa harmitus omasta kesälomasta on se, että kaikkea muuta olen tehnyt, paitsi pyöräillyt! Tais jäädä (ja jääkin) 1000 kilsaa haaveksi tälle kesälle.... 

NYT SE ON TÄÄLLÄ!

Kyllä, nyt se on virallisesti täällä. Se tulee joka kesä, minulle tänä kesänä ensimmäistä kertaa OIKEASTI ja kunnolla. Vähän sitä jo harjoiteltiin juhannuksen jälkeen, mutta nyt se on totta. Mä oon lomalla. Juurikin NYT lähden toimistolta. Heippa ja soitellaan.


ps. lomalle lähtö onnistuu hyvin, kun lähtee tekemään talkootyötä kylämarkkinoille. Ihan kivasti irrottauduin työfiiliksestä jo työporukan kanssa reissatessa kaksi päivää, geokätköily ja salmiakkikossu, ne vaan toimii.

Kaislikossa...

.. suhisee. Alkuperäinen nimi on The wind in the willows. Pääosassa tässä lastenkirjassa (ja elokuvassa) ovat vesirotta, mäyrä, myyrä ja rupikonna. Muistelen, että se rupikonna pössytteli piippua koko ajan vai oliko se mäyrä? Noh,  näädät oli niitä jokatapauksessa niitä pahiksia.
Että sillei.

Eilen junassa pohtiessani pohdin sitäkin, että mikä helkutti siinä on, että VR on myöhässä aina enemmän kotiin päin tultaessa? Aamujuna oli myöhässä noin 5 minuuttia, iltajuna myöhässä 35 minuuttia. Aina, säännöllisesti ja pettämättömästi. Miksi?

Luin eilen sitä Lauraa, melkein loppuun. Ihan perushuttua oleva kirja, btw, ei huono, muttei hyväkään. Datasin koneella. Kärsin selkäkivuista ja kanssamatkustajista. Pohdiskelin, että olenko jo siinä pisteessä, että parasta opettella neulomaan tai tekemään muita hyödyllisiä käsitöitä matkoilla. Näinkö käsityöläisiä saadaan, istuttamalla porukkaa uuvuttavilla junareissuilla, vittuuntuvat niin, että alkavat neulomaan? Se hetki on melko lähellä itselläni. Aamuisin junassa on hyvä tehdä töitä; saan aikaiseksi ja olen tehokas. Iltapäivällä palaverien jälkeen ei vaan enää jaksa. Eikä koko ajan kehtaa lukea. Palapeli on hankala kuljettaa mukana, korttipeleihin tarvitaan pääsääntöisesti kaveri.

35 minuuttia myöhässä olleesta junasta ulos kömpiessäni astuin ensimmäisenä lammikkoon ja kengät kastuivat. Liekkö sillä ollut niin väliä, oliko ensimmäinen askel siihen lammikkoon, kastuin nimittän autolle kipittäessä päästä varpaisiin, taivas oli avannut hanansa. Hana on jäänyt näköjään auki, koska tänäänkin on satanut kuin saavista kaataen.

Viime yönä nukuin taivaallisen hyvin ukkokultani vieressä. Toivottavasti ensi yönä vähintään yhtä hyvin, sillä univaje tuntuu painavan luomia. Huomenna on työporukan retki kohti Farmaria, arvatkaa kuka sitä järjestää.. toivottavasti on aurinkoista ja bussissa ilmastointi.
Tänään miehen kanssa tuhlaamaan Sportiaan hänen lahjakorttiaan (jos ei hänelle löydy mitään, niin ostaa kuulema minulle jotain - en vastusta!) ja leffaan.

Mä oon niin valmis takaisin lomalle.

Linja-autossa on tunnelmaa...

... mut niin on kyllä junassakin. Ainakin täpötäydessä junassa Isolta kirkolta kottiin päen. Aamujuna oli ihanan rauhallinen, puoli viiden aikaan aamulla ei ollut juurikaan matkustajia, jäi tekemättä muun muassa seuraavat havainnot:

- Kirkuvia lapsia: "tää on MUN LELU, MUNMUNMUNMUNMUNMUNMUNMUN!!!" %&##!  Lasten äidin repliikki on luonnollisesti "no älkääs nyt" .. NO VOIHAN ISÄKISSA, TEE NY JOTAIN ENNEN KUIN NUO SINUN LAPSESI KURISTAVAT TOISENSA JA TÄSSÄ VAUNUSSA HALKEAA IKKUNAT TUON KIRKUMISEN JOHDOSTA! Kiitos.
- Pahasuisia ja huonotapaisia lapsia: "äiti kato miten läski täti!" Läski täti kiittää, sanojana arviolta 6-vuotias. Miten olis käytöstapojen kertaaminen julkisten paikkojen osalta? Vaihtoehtoisesti voit opettaa lapsen osoittelemaan sormella, tulee täydellisempi olo.
- Haisevia sukkia: kun pitää kengät jalassa koko pitkän päivän, kyllä siinä tuoksuu yksi jos toinenkin jalka. Varmaan mukaan lukien omanikin, siksipä pidän ne kengät visusti jalassa.
- Tuijottavia kanssa matkustajia: en käsitä, miten joku viitsii / kehtaa / ilkiää / haluaa tuijottaa ruokailevaa ihmistä. Siinä minun kinkkukananmunaruisleivässä ei varmaan ollut mitään ihmeellistä, puhumattakaan siitä rahkasta. En röplinyt rinnuksille, en hameelleni, en sinun päällesi. Onko nälkä? Osta omat eväät!
- Kuorsaava vieruskaveri: kuorsaaminen on kiusallinen vaiva, mutta saako tässä tilanteessa tönäistä?
- Äkäisen näköiset vierustoverit: kun ystävällisesti sanoo, että anteeksi, tulisin siihen ikkunapaikalle, saa vastaukseksi tuhahduksen ja todella ruman mulkaisun. Hymyilin piruuttanikin, ihmispolo on istunut viimeiset kolme pysäkin väliä hyvin vaivautuneena. Luulee varmaan, että mulla on väärä lääkitys ja saattaa olla jopa oikeassa.
- Kännykkään kovaan ääneen selittäjät: tiiätkö kun en jaksais enää kolmatta kertaa kuuunnella samaa selostusta, jonka olet selostanut jo kahdelle ystävällesi. Vaihda tarinaa, matka menis mukavammin meillä muillakin.

Itsehän olen sitten se vittupää, joka on levittäytynyt myös tuolle tyhjälle penkille, joka kirjoittaa kovasti naputtaen läppärillä, hymyilee urpona jollekin välillä, saattaa tarjoutua auttamaan matkatavaroiden nostamisessa ja komentaa huonosti käyttäytyvää lastasi. Kaiken lisäksi se postaa juuri SINUSTA blogiinsa ja virnuilee asialle. Sellainen matkustaja minä olen.

Arki. Hyi.

Juhannukselta jäin viikon lomalle, mikä tarkoitti sitä, että koneen käyttö pieneni minimiin ja esimerkiksi tämä blogi jäi hunningolle. Taisi jäädä joku laskukin epähuomiossa maksamatta ja facebook päivittämättä, mutta näin maanantain kunniaksi kaikki asiat ovat taas jämptisti hoidossa. Istun junassa, taas, suunta kohti Isoa Kirkkoa ja palaveria. Voi ristus mikä idea, loman jälkeinen maanantai on ehkä huonoin ikinä tällaisiin hommiin.

Kesälomaviikkoni oli I-H-A-N-A ja turhan lyhyt. Onneksi tämä lomailu jatkuu vielä tämän viikon jälkeen, muuten saattaisi pää levitä.
Juhannuslauantaina oli avokkaan serkun häät. Loistavat bileet, jalat rakoilla vieläkin! Lauantain ja sunnuntain väliset unet jäivät melko olemattomiksi, kun unille mentiin 04:00 ja herättiin 8:30. Sunnuntai iltana hyppäsin oman serkkuni ja hänen lastensa mukaan ja matkasin kohti Nääsvilleä. Sunnuntaina ei jaksettu enää illasta tehdä muuta kuin etsiä kaksi geokätköä ja mennä nukkumaan. Maanantai meni lötkötessä, syödessä ja geokätköillessä, 5/6 löytöä :)

Tiistaina lähdettiin sitten kesälomaturneelle eli suunnattiin kohti  Mustion linnaa, Raaseporin linnanraunioita sekä Billnäsin ja Fiskarsin ruukkialuetta. Lapset lähtivät mukaan, vaikka suunnitelmissa oli alunperin aikuisten reissu. Noh, muutettiin suunnitelmaa, pakattiin iiiisot eväät mukaan ja pidettiin paljon jäätelö- ja juomataukoja: erinomaisen onnistunut kokonaisuus eikä yhtään kitinää ennen kotiporttia :) Oltiin molemmat todella ylpeitä etenkin neiti 11 veestä, joka kysyi rohkeasti Mustion linnan kierroksen jälkeen oppaalta "anteeksi, mutta onko täällä mitään kummitusjuttuja ja salakäytäviä?" No olihan siellä, peräti 4 kummitusta, joista saatiin kuulla pari tarinaa.. Raaseporin linnan rauniot olivat ihan näyttävät, poika 9 vee viihtyi hyvin, tehden samalla mielikuvitusleikkiä Taru sormusten herrasta elokuvista. Selkeesti ne linnanrauniot muistutti Helmin syvännettä, kyllä.

Billnäsin ruukkialue oli aavekaupunki ja vasta jälkeenpäin selvisi, että siellä on remonttihommat menossa ja se on kiinni tämän kesän. Noh, ei se mitään, matkalla Fiskarsiin se jokatapauksessa oli. Fiskarsin ruukkialue on iso ja hieno, se on elävä ja toimiva kylä. Söpöjä pikku putiikkeja, hieno leikkipuisto lapsille, ihania vanhoja taloja... Helle meinasi olla uuvuttava jo tässä vaiheessa, joten tämä jäi melko pintapuoliseksi raapaisuksi. Löysin kuitenkiin Fiskarsin myymälästä uuden kasarin á 25 euroa (normihinta jotain 45 euroa), avokkaalle ostin lahjaksi yleisveitsen niin loppuu se natina meidän huonoista veitsistä ja lisäksi ostin itselleni kaksi irtoteen haudutuspallukkaa. Tai mitä ne nyt ikinä oikealta nimeltään ovat. Tiedätte kuitenkin, mistä puhun.
Tiistaina ajeltiin myöhään illalla takaisin lähtöpisteeseen, Aulangon kautta. Komeet maisemat ja jumalaton vesisade siivittivät matkaa. Ei tarvinnut unta houkutella, kun sänkyyn pääsi..

Keskiviikkona löhöttiin uimarannalla ja sittenpä oli aika lähteä junalla takaisin kotiin. Juna oli luonnollisesti ottaen myöhässä, onneksi otin kirjoja mukaan. Sain tällä lomalla loppuun Mielensäpahoittajan ja luin junassa myös Elsa Anttilan Kai miehestä eroon pääsee (löytyi poistohyllystä kirjastosta). Aloitin myös Lehtisen Ruusumadonnan samalla junamatkalla, kertonee jotain matkan pituudesta ja hitaudesta...

 Torstai meni koomatessa kotona ja pyykkiä pestessä. En jaksanut kertakaikkiaan mitään sen ihmeellisempää tehdä, kävin kyllä saliohjauksessa uuden ohjaajan luona iltapäivällä, jonka jälkeen vaivuin takaisin koomaan ja Koston ihmeelliseen maailmaan. Illalla oli kokous ja herkuttelin vuohenjuustosalaatilla, ai nam. Tehtiin muuten serkun kanssa itse vuohenjuustomansikkasalaattia maanantaina, hyvvää oli, vaikka vuohenjuuston paistaminen pannulla ei ollut ihan kaikista parhain suoritus.

Perjantaina parkkeerasin itseni tukevasti vanhempieni luo ja sielläpä meni sitten viikonloppu. Juhannusmorsian haki valokuvansa ja täytyy sanoa itsekin, että onnistuin vähintäänkin kohttuullisesti niitten kuvien kanssa (luojan kiitos). Lauantai meni maataloustöitten parissa ja isän serkun perhettä jututtaessa, sattuivat tulemaan etelästä kylään. Vilkkaan 2 vuotiaan perässä juostessa uuvutti niin, että oli pakko ottaa pienet päiväunet ennen iltalypsyä..

Lauantaina luin myös Tuomas Kyrön Miniä kirjan, se on matkalla avokkaan siskolle, vaan se jumi nyt meille, kun äitikin sai sen käsiinsä ja halusi sen lukea. Lauantaina kävin myös saunomassa kyseisen siskon luona ja V teki aivan loistavat hampurilaiset meille. Huh, vieläkin on ähky kun ajattelee ja samalla vesi tulee kielelle. Njam.

Sunnuntaina tein ulkotöitä, poimin ja pakastin mansikoita, aloitin Piiat kirjan.. illalla suoriuduin sitten omaan kotiin  eli kaupunkiin. Ajatus aikaisesta nukkumaan menosta valui hiekkaan, kun erehdyin ottamaan käteeni Enni Mustosen Sidotut ... pakkohan se oli jatkaa siitä, mihin Lipunkantajissa keskiviikkoaamuna jäin, myös sen lueskelin serkun luona loppuun.

Kirjasaldo lomaviikolta:
- Tuomas Kyrö / Mielensäpahoittaja - luettu loppuun
- Elsa Anttila  / Kai miehestä eroon pääsee - luettu
- Tuija Lehtinen / Ruusumadonna - aloitettu (taas.)
- Enni Mustonen / Lipunkantajat - luettu
- Enni Mustonen / Sidotut - aloitettu (taas)
- Tuomas Kyrö / Miniä -  luettu
- Kathryn Stockett / Piiat - aloitettu
Sitten vielä tuo J.K Johanssonin Laura, joka on yli puolen välin. Se unohtui läppärin laukkuun viime reissulta ja siellä se on sitten odottanut, tässähän on aikaa...

Valokuvia tulee joskus, sitten kun jaksan purkaa ne kaikki koneelle.

ps. kesäkuun tarinat jäivät kirjoittamatta, aloitan siis helteisen heinäkuun!

1. Uutisankka .. nyt en kyllä keksi yhtään paikkaansa pitämätöntä uutista. Lähinnä mieleen tulee Ankkalinna. Tylsää, perinjuurin tylsää, helle näännytti mun aivot eikä tämä aamu olekaan niin idearikas, kuin normaalisti. 

Loman jälkeinen masennus.