Synttärionnea ja käsittämätöntä surua

Avokkaan kolmekymppisistä toipuessa, lauantaina oli juhlat ja vieläkin väsyttää. Pientä päänsäryn poikastakin meinasi sunnuntaina olla, mutta ei pahastikaan, joku muu tuntui voivottelevan huomattavasti enemmän.. vähillä unilla kuitenkin ja univajetta nyt paikatessa sitten. Mukavata oli, kiitoksia vaan kaikille ja etenkin meidän grillimestareille, jotka jaksoivat hikoilla loppu porukalle muikkuja, grillimakkaraa, aurajuustotomaatteja, pekoniherkkusieniä ja lihaa.. Ähky tuli!

Nam.. ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi :)

Kävin hankkimassa synttärilahjaksi miehelle täytekakun. Sitä kun on oltu yhdessä jo vuodesta kivi ja kirves ja ei osannut kertoa, mikä ois synttärilahjatoiveena, niin päädyin tällaiseen ratkaisuun. Juju kakussa on se, että kuva esittää miehen harrasteautoa. Näköinen kuva tulikin, kiitos vaan JK Unelmakakku! :) Mansikkasitruuna täytteellä ollut kakku katos kyllä alta aikayksikön, 40 hengen kakku oli tälle porukalle jopa liian pieni :D 

Kakku :) Yllätys onnistui täydellisesti, kun vasta kahville tullessa mies kysyi, että jahas, mikäs se tämä on ja mistä tämä on ilmestynyt?! 

Ilta kului kivasti saunoessa ja laulaa luikautettiin sammakkokuorona vielä Kolmekymppinen. Sanoja ja säveltä oli muokattu kivasti, kiitos vaan soittajalle :) Mölkkyä ei kyllä nyt pelattu, vaikka suunnitelmissa oli. Perinteistä mölkkyturnausta odotellessa, pari viikonloppua vielä! Sää suosi onneksi lauantaina, vaikka ennusteen mukaan luvassa oli kuuroja; kolmen maissa ripotteli vettä, mutta muuten ilta oli oikein nätti, joskin vähän kylmä. En vieläkään uskaltanut uimaan lampeen, vaikka saunasta suoraan olis päässytkin. Sen verran kylmää se oli siellä Tampereellakin, hyrr. 

Tätä lajia kului illan aikana liiankin kanssa, vaihteeksi matokuuri otettu taas.. 

Eilen illalla käytiin katsomassa uusin Batman. Porukkaa oli kerrankin leffateatterissa ihan kiitettävästi, usein ollaan oltu paikallisessa teatterissa ihan kahdestaan tai korkeintaan muutaman henkilön kanssa. Aivan loistava leffahan se oli, lopputekstien alkaessa teki mieli alkaa taputtamaan, sen verran taidetta oli Nolan taas ladannut tulemaan. Suosittelen lämpimästi. Ehkäpä löytyy heti ilmestymisen jälkeen ko. leffa meidänkin hyllystä. Anne Hathaway teki loistavan suorituksen kissanaisena, paras sitä lajia minusta ja noh, Christian Bale on vaan niin Batman. Tykkään Nolanin leffoista, kun ne ei ole koskaan liian yksioikoisia, vaan pitää vähän ajatella, kun leffaa katsoo. Tämä oli samaa lajia ja voiko sanoa vielä kerran, että ihan pirun hyvä. Hans Zimmerin musiikki vielä tähän - love it. 

Samaan aikaan kun hehkutan leffaa, ei voi olla muistamatta Denverin ammuskelun uhreja. Taas tuli jollakin kovalevy täyteen ja se purkautui tällä tavoin - käsittämätöntä ja todella surullista. Vaikka ne ihmiset ovat tuolla kaukana rapakon takana ja tv, radio, netti, lehdet - joka paikka syytää koko ajan ilmoille sotaa ja itsemurhapommituksia, pysäyttää tällainen uutinen aina vähän enemmän. Että se kuolema tulee ja ottaa sinut ostoskärryyn tuollaisella tavalla, tuollaisessa paikassa. Se olisi voinut olla täälläkin tapahtuva juttu, ihan missä vain. Ei pysty käsittämään, taas kerran saa ihmetellä, että mihin tämä maailma on menossa?  Surullinen juttu, toivottavasti näitä ei tule lisää. Vaikka on varmaan ihan turhaa heittää tänne, että suruvalittelut uhrien omaisille, niin heitän sen silti. Ei ollut Obama väärässä sanoessaan puheessa, että koko USA ajattelee uhreja ja heidän perheitään, samoin koko maailma. Kyllähän tuo vähemmästäkin ajatukset vetää sinne suuntaan ja toki keltaisen lehdistön tekstejä luetaan täälläkin ahkerasti. 

Noh, elämä jatkuu kuitenkin synkistä uutisista huolimatta, niin kliseistä kuin se onkin. Tänään käytiin sitten kummipojan ja tämän äidin kanssa juhlistamassa ystävän pojan 1 vee synttäreitä :) Nuoren herran virallinen päivä oli just lauantaina, mutta kahvia ja kakkua tarjottiin tänäänkin! Hyvää oli ja pyörimällä kotiin.. Alun hieman kiukkuinen sankari oli jo loppuajasta yhtä hymyä ja kummipoika & talon esikoinen tulivat hyvin juttuun, kun pitkästä aikaa näkivät taas :)

Nyt on hetkeksi juhlat taas juhlittu. Aina kun sanoo näin, saa kutsun joihinkin kemuihin ;) Tai järjestää itte jotain... Huomenna oli tarkoitus lähteä ystävän lasten ja kummipojan kanssa Hoploppiin, mutta muu porukka on tullut kipeäksi, joten taidetaan mekin vaihtaa kohdetta vaikka leikkipuistoon, kirjastoon tai muuhun paikalliseen kohteeseen, jossa on kiva käydä retkellä 3,5 vuotiaan kanssa. 

Auringon keltainen - aurinkoa ei tänään muuten ole taas näkynyt..

Kesä alkaa olla lopussa.. Tai ainakin minun loma. Töihin torstaina ja viikonloppu töissä, sitten normaali viikkorytmi taas. Tiedossa on tälle kesälle kuitenkin vielä menoja ja tekemistä, että eiköhän sitä kohta olla ihan huomaamatta jo joulussa.. Eilen meinasi naurattaa, kun Pekka Pouta povasi säätä telkkarissa ja tuumasi, että ei osaa tässä vaiheessa vielä sanoa, että kuuluuko Suomi viikonloppuna korkea- vai matalapaineen rintamaan. No, villi veikkaus on, että kun koko kesän on satanut, niin eiköhän se sada vielä viikonloppunakin! Helteet on siirretty ens vuoteen. 

ps. minkä hiton takia muutamissa päivityksissä tulee keskelle tekstiä tollainen valkea laatikko, minkä sisään tuo teksti jää?! MINEN TAJUA! :)