torstai 14. helmikuuta 2013

Mistä tunnet sä ystävän?

Oikein hyvää Ystävänpäivää kaikille!

Olen kyllä aina ollut sitä mieltä, että tämä päivä on melko turha, koska ystävänpäivä on joka päivä, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Mutta toisaalta, onhan se kiva hössöttää asian puolesta edes yhtenä päivänä vuodessa ja lässynlää. Kukkia ja suklaata kuluu, samoin kortteja. Posti ruuhkautuu ekaa kertaa joulun jälkeen. 

Pariskunnille tämä päivä on merkittävä: turpaan tulee jos puolisota ei muista! Vähintään kahvit on tarjoiltava sänkyyn ja kuiskailtava rakkauden sanoja, kuten työkaveri tänä aamuna hehkutti miehensä tehneen. Minun ystävänpäivätekoni omalle rakkaalle oli tarjoilla vettä vessaan oksentamisen ollessa kiihkeimmillään ja kuumemittaria kainaloon aamulla, kun palelsi. Illalla tarjoilen ehkä jaffaa hänelle. Ja olen aavistuksen verran vahingoniloinen, kun mies ehti jo nauraa, että ei hän sairastu näihin tauteihin.. hmm.. 

Tämä hössötys on mielenkiintoista siinäkin suhteessa, että montako ystävää ihmisellä oikeasti voi olla? Voiko sitä määritellä? Minulla on laaja tuttava- ja kaveripiiri, mutta ystäviä, niitä en kyllä saa laskettua kuin 2 mieheni lisäksi. Eli yhteensä 3. Sisaruksia ja vanhempia en nyt ottanut tässä huomioon, jollakin tapaa se suhde on myös ystävyyssuhde perhesuhteen ja sukulaisuuden lisäksi. Onko se paljon vai vähän? Riittääkö se? Ja miten määritellään oikeasti ystävä? Voiko sitä määritellä?  Ovatko kaikki naamakirjan listalla olevat tyypit ystäviäni?  

Jos ystävä pitää määritellä, minä määrittelen sen Ystävän laulun sanoin: 

Mistä tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän? Ajat ankeimmat selvittää, kuka viereesi jää. Kun on sinulla vaikeaa ja kun tarvitset auttajaa, silloin ystävyys punnitaan, menee muut menojaan. Siitä tunnet sä ystävän, kun on vierelläs vielä hän, turhat tuttavat luotas ois, hävinneet pian pois. 


Laulun kaksi muuta säkeistöä kertovat merestä ja tuntureista ja siitä, miten pikkuhiljaa porukkaa karsiutuu pois. On ruikuttajia ja vaikeroijia ja vaikeina aikoina turhat tuttavat katoavat pois. Tätäkin on joskus nähty ja vahingosta viisastuttu. 
Tästä ei pidä loukkaantua kenenkään, eikä mieltään muutenkaan pahoittaa. Se on faktaa, että ihmisellä on paljon erilaisia suhteita elämässä ja minulle niillä kaikilla on arvoa. 

Seuraava runo sopii myös kaikille muille kavereille, tuttaville ja kylänmiehille (vaihdatte tarvittaessa termiä tuossa viimeisessä rivissä): 

Tiesithän sinä sen, että sinusta kovasti iloitsen 
ja että olet minulle tärkeä ihminen. 
Tiedätkö myöskin sen, että usein sinua lämmöllä ajattelen, 
ja yhteisiä hetkiämme muistelen. 
Arvaat kai sinä sen, että koskaan sinua unhoita en, 
sinä ystävä kultainen.

- Positiivarit 



(kuvan tarjosi kuukkeli)

Ja loppuun vielä leijonakuninkaan kuolemattomia repliikkejä:
"Oi ystäväni!" - Ystävä? Eiks se just sanonu meitä viholliseks...? -Jea, nii mäkin kuulin... Ed? Ehhehehhe.. ;) 

3 kommenttia:

  1. Ystävä on vain vihollinen joka ei ole vielä hyökännyt ;) Ei vaineskaan. Ihanaa ystävänpäivää. Hieno homma tuo ettet ruennu spesifioimaan ketkä kuuluu tuohon kahteen ni illuusio pysyy omassakin päässä ;D

    VastaaPoista
  2. Nimenomaan sua aattelin, ettei tuu paha mieli :D

    VastaaPoista