Helmikuussa minä..

Sain mojovan potkun lehmältä oikeaan jalkaan. Oli muuten ihan pirun kipeä ja pitkän aikaa, nyt alkaa jo haalistua.

 

 Ylitin itseni ja leivon kahteen kertaan sämpylöitä. Nyt voi olla leipomatta taas seuraavan puoli vuotta.

 Valikoin mummon tavaroista sen yhden asian, jonka tahdon säilyttää. No okei, niitä on kaksi. Toinen on kahvipurkki, joka tuoksuu vieläkin kahvinpavuille ja toinen on tuo muki. Lapsuus tulee mieleen.

Hoksasin, että minulla on pikkusen näitä kirjoja lukematta. Kesken ovat tuo Vaara vaanii kattilassa, Silmä silmästä ja Kosto: rakkaustarina. Onnistuin kyllä hommaamaan vielä pari uutta kirjaa, esimerkiksi yksi uusista hankinnoista on Fifty Shades of Grey trilogian ensimmäinen osa...  Sen kyllä aloitin jo ja sanotaanko, että inspiraatiota iltaan siitä kyllä saatin :D

 Helmikuussa myös reissasin. Latvia ja Liettua olivat kohdemaana, työmatka, mutta silti. Ei sellaista reissua, ettei vähän ehtisi kaupunkia katsella...

 Nää liettualaiset bussin ja raitiovaunun rakkauslapset oli jotenkin hellyyttäviä. Siis tuollainen bussi, mikä kulki kiskoa pitkin ja roikkui niissä sähköhärpäkkeissä. Mikä lie oikealta nimeltään, mualaistytölle hauska tuttavuus.

 Keskityin tosi oleellisiin asioihin, mitä kuvaamiseen tulee. Aamulenkit kunniaan!

Rikoin myös uuden vuoden lupaustani, soveltuvin osin, mutta tein sovinnon itseni kanssa. Tällaisen herkun söin jälkkäriksi, mutta ruotuun on palattu, tää oli poikkeus joka vahvistaa säännön ja selityksenä oli tuo ulkomaan matka ;)

 Helmikuussa join alkoholia myös keskimääräisesti enemmän kuin yleensä koko vuotena yhteensä. Alkoholia tulee käytettyä oikeasti vähän (toisaalta sitten kun otetaan, niin sitten otetaan perisuomalaiseen tyyliin), mutta nyt tuli maisteltua reissussa viiniä ja olutta. Toki määrät olivat pieniä ruokajuomamääriä, mutta kotiin päästyä totesin, että hyi helvetti, ei oo minun juttu. Ehkä toteamukseen vaikutti sekin fakta, että palasin kotimaahan torstaina ja suuntasin perjantaina samantien kaveriporukalla mökille... köhköh. Mut jos yhdet salmarit kuitenkin? Niin ja tuosta oluesta vielä, opin juomaan sitä vasta nyt. En tiiä onko se hyvä vai huono juttu, mutta makuun näköjään tottuu kun tarpeeks maistelee.

 

Onnistuin myös riitaantumaan erään ystäväni kanssa, mutta sain myös selviteltyä välit. Mikähän siinä on, että miehen ja naisen välinen ystävyys ei aina toimi ihan yhtä yks yhteen kuin naisten välinen? Ja toisaalta, se toimii helpommin välillä, kun miehet ei ihan jokaisen vähän pahasti sanotun sanan perään itke. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja asialle voi vain nauraa enää.

Paras ystävä ilahdutti minua näillä luuranko kaapissa kuvilla, joille jaksaa nauraa... ööö aina? Sanontahan menee niin, että kaverin ja ystävän välinen ero on siinä, että kaveri oli paikalla, kun luuranko laitettiin kaappiin, mutta ystävä pitää niitä kanssasi siellä. ;) Tai jotain sinne päin. Tää "laitetaan luurangot kaappiin"-ilmaisu sai avokkaan nostamaan vähän kulmiaan, mutta tällä tarkoitetaan ihan yleistä maailman parannusta.. *kpkopkop* TUO LUUSAHA, SE POTKII TAKASIN ULOS!!! Ja jokaisella, siis ihan jokaisella on varmasti jonkinlaisia luurankoja kaapissaan. Joka muuta väittää, valehtelee.

Helmikuussa oli myös paljon onnistuneita työjuttuja ja innovatiivisia ratkaisuja ;)

 Välillä viihdyin kotonakin ja totesin, että anoppilan kissa on oppinut katsomaan luontodokkareita. Kissa pönötti 20 minuuttia seuraamassa pöllöjen elämää.

 

Helmikuussa tavattiin  ihanan ystävän kanssa useamman kerran. Ja pikkumurut olivat myös mukana! Pohdin jonkin verran omaa suhtautumistani lapsiin, again. Haluanko minä sittenkään omia lapsia? Pohdinta on vielä vähän kesken. 

Helmikuusta viedään viimeisiä tällä viikolla. Viimeisiään veteli myös meidän tiskikone, joka tänään kannettin ulos. Uusi palvelija on tullut kotiin ja piru sen periköön, jos menee hajoamaan. Tämähän ei siis hajonnut, mutta paikallinen "vain sinulle"-kauppias teki hyvän tarjouksen uudesta koneesta ja niin vietiin vuoden 1985 tuotosta kuin pässiä narussa...

Ja helmikuussa olen kuunnellut musiikkia ja ihastunut mm. Jenni Vartiaisen kappaleisiin.
Minä sinua vaan ja sillei.

Maaliskuussa on tavoitteena olla enemmän kotona, lukea nuo kaikki kirjat pois ja nukkua. Näillä mennään.

Kesäloma.. kuvina

Kesäloma on jatkunut melko leppoisissa merkeissä. Turku-Tampere akselilta kun selvisin, jatkettiin viikonloppuna paikallisille Olutjuhlille. Huhhuijaa :) Otettiin kaverin kanssa viiniä perjantaina ennen baarikierrosta - avattiin pullo perinteisellä ruuvi-ruuvimeisseli-putkipihdit tyylillä. H soitti, että onko viiniä ja tottahan sitä nyt sen verran! Eipä käynyt mielessä, ettei meillä avaajaa ole, mutta eipä ollut eka kerta tätä lajia. Ens kerralla akkuporakoneella ;) Lopputulema on alapuolella; korkki pullossa ja viini vähissä. Enkä minä edes juo viiniä.. 

J tais tuoda tätä Venetsiasta.. meneppä uudelle reissulle sinne, oli se ihan hyvää :D Tuhottiin S:n kanssa lauantaina loput.. 

Kesä ilman kesäherkkuja on teeskentelyä, joten serkku tekas mansikkamarenkihöttöunelmaperhekakun. Ja odottaa kuvassa kakkulapio tanassa, että pääsee korkkaamaan sen ;) Oli ihan sikahyvää! 

Luin vaihteeksi koko Koskivuori-sarjan Enni Mustoselta. Suosittelen lämpimästi ja samalla pohdin kuumeisesti, voisko tätä saada jatko-osina lisää tai pitäskö vaan etsiä jo uusia kirjoja luettavaksi..

Käytiin eilen kihlajaiskahveilla (huom. ei omilla, ehehee.) Takasin tullessa kierrettiin maisemareittejä kun oli niin kaunis ilma. Autossa istuessa on aikaa räplätä kameraa. Yllättävän selkeetä kuvaa vauhdissa, ikkunan läpi otettuna. 

Tänään valettiin halliin lattia. Itsehän osallistuin keittiön puolelta ko. talkoisiin.. minä kun niin tykkään keittiöhommista >:)

Muuten on elämä ollut peruslössöttelyä: kotona ja anoppilassa, viikonlopusta ja reissusta toipuessa. Melko vähän on tullut kuvattua kotona, sinällään harmi, mutta eipä nuo kuvausilmatkaan ole mitkään parhaimmat olleet (seliseliseliseliseliseliseliii). Noh, tänään kuitenkin jotain tuon hallin kuvaamisen lisäksi:

Ruusuja ...

.. liljoja..

.. metsämansikoita!

Rentun ruusu. 

Kissankello

Veikkaisin äkkiseltään timoteiksi. Keskityin enemmän vesipisaroihin kuin kasvin lajiin :D

Tämän illan pikakuvasaldo on siis tässä, kasveja yllättäen. Kissojakin jahdistin linssiin, mutta ne pakeni paikalta lähes samantien. Itikat pääsi yllättämään pahemman kerran kun ohvi jäi sisälle. Pakko oli siis huitoa ja paeta itsekin paikalta. Tälle näyttää, kun itikka vähän imaisee verinäytettä miusta: 

Perussettiä. Ne vähän tulehtuu.. 

..joten sanotaanko, että en oikein arvosta hyttysiä.

Kesälomaa on jäljellä vielä ruhtinaallisesti (mun mittapuulla) ja siis vasta ensi viikon torstaina takaisin sorvin ääreen. Eipä ole haitannut, vaikka on sateinen kesä ollutkin, mulle riittää, että saa olla kotona ja tehdä omia juttuja ja olla omiensa kanssa :) Reissuttuakin on tullut ihan riittämiin tälle kesälle, syksyllä jatkan ;) 

Viikonloppuna keskitytään juhlimaan miehekkeen synttäreitä, odotan innolla :) Lauantaina olisi suotavaa, että aurinko paistaisi tai olisi edes satamatta, vaikka ois säkkipimeetä, mutta kun ei satais. 

Kesäloman raisut riemut eli Turun reissu

Maanantaina aamuna startattiin tosiaan Tamperetta kohti. Matkaseura koostui miun sisaruksista sekä tädistä. Ensimmäinen pysähdys tehtiin Lapinlahdella, josta tankattiin. Vaajakosken kohdalla rupesin miettimään, että vittujen kevät, tämä auto vetää tosi huonosti ja tökkii, enkö minä osaa ajaa tällä..? Sisko naureskeli, että oot niin paska kuski, että et vaan osaa ajaa, kun kirosin, että tämä ei lähde edes ykkösellä liikkeelle. Noh, selvittiin jotenkuten surkeesti Tampereelle serkun ja serkun muksujen luo.. Päätettiin ruokailun jälkeen lähteä Ideaparkkiin shoppailemaan - sisko ajoi ja minä menin serkun kyytiin. Matkaa oltiin taitettu noin kilometri, kun sisko soittaa, että tämä auto on muuten ihan paskana, ei tämä kulje. No sitähän mieltä minäkin, jo 300 kilsaa sitten.

Ajettiin Fixuksen pihaan, kun eka arvelu oli, että jarru on jumissa. No ei olleet, se selvisi eräällä nyrkkipajalla. Tulpat sen sijaan oli mustat ku Arabian yö ja öljyä oli 2 litraa liikaa. Nice. Öljyä pois ja uudet tulpat ja pientä karstojen polttoa moottoritiellä -  vka ei tällä kuitenkaan korjautunut, vaan ajettiin sitten merkkiliikkeeseen, johon auto jätettiin. Käytiin kiivasta sananvaihtoa siitä, mitä ainetta minä olin sinne tankkiin laskenut - kuitti oli onneksi mukana. Myös niistä "uusista" tulpista käytiin pientä sananvaihtoa. Mulla oli kuitenkin kuitti niistä ja näin itse, että ne olivat oikeasti uudet tulpat. Nyt 30 kilsan jälkeen ne oli jälleen mustat. Jahas.
Auto jäi parkkiin liikkeeseen ja me suunnattiin 6 tunnin autokorjaamohengailun jälkeen rantasaunalle saunomaan. Nälkäkin oli jumalaton jo siinä vaiheessa ja jotta kaikki ei menis niinku Strömsössä, serkku otti vielä pikavoiton kameratolpasta.
Rantasaunailun jälkeen mieli oli kuitenkin jo parempi ja jaksoi jo nauraa koko hommalle, että miten voi olla tämmöinen tuuri. Lisäkis, oltiin me varmasti aika hauskaa seuraa siellä nyrkkipajalla sekä merkkikorjaamolla, kolme naista, joilla aika heikko tietämys autoista loppujen lopuksi :D
"Kato, mulla on uus käsilaukku, viime viikolla osti., eiks oo ihana!"
"Mä kävin jalkahoidossa.. kivat kesävarpaat!"
"Oisko kannentiiviste? Jakohihna? Mäntä? Termostaatti? Joku venttiili? En mä enempää osaa näitä osia!"
- muun muassa nämä olivat aiheet auton korjauksen lomassa ;)

Ihana rantasauna. 

Hyppäsin hyiseen veteen ja talviturkki jäi sinne :)

Mun serkun tuleva koti. Ihana vanha koulu.. 

Seuraavana aamuna startattiin kohti Turkua. Reissuhan olis menny vituiksi autorikon takia, ellei ihana kaveri olisi lähtenyt toiseksi kuskiksi :) Meillä oli sopivasti hotellivarauksessakin yks paikka liikaa, kun toinen serkkutyttö perui viime hetkellä lähtönsä, eikä hänen paikkaansa oltu vielä peruttu. 

Turkkuseen!

Maisemia matkalta

Auton merkki ei ehkä luotettavin, mutta Tipu kulki! ;)

Minne me oltiinkaan menossa?

Matkalla näkyi yhtä ja toista.. kameran kanssa viihtyy pitemmälläkin automatkalla.

Naantali - missä Sauli??

"Minä olen tämän talon ainut siivooja. Nimeni on Emma."

Rouva Vilijonkalla oli lapset hukassa

Muumitalo!

Haisuli pidätettynä

Vihkikuva :D

Muikkustelin

Noidan mökki

Hattivatit

Drontti Eedward

Meri.

Muumimamman kukkapenkki

Vankisellissä

Vanhaa Naantalia

Kärryt, I think so

Kahvila, jossa oli niin tyly palvelu, että lähdettiin pois eikä ostettu mitään, vaikka olikin ihania leivoksia..

Ihanat talot <3

Muumimaailmasta suunnattiin Hesen kautta Turun Caribia hotelliin uimaan ja laskemaan liukuja... Majoituttiin keskustassa ja käytiin Fransmannissa ahtamassa napamme täyteen. Siitä sitten lapset nukkumaan miun siskon kanssa ja loput suunnattiin tutkimaan Turkua. Ihania vanhoja taloja, jokilaivoja... 

Kirkko!

Mikael, muttei se ilmaveivi-Mikke, vaan se kolahemmo.

'

Iltapala... 

Seuraavana aamuna tempaistiin rytmiryhmä liikkeelle jo kahdeksan maissa. Edellisenä iltana ryömin omaan huoneeseeni serkun mukana. Lapsien nukuttaja koisasi minun sängyssä - tarkoitus oli, että minä vaihdan huonetta / sisko herätetään ja lähtee omaan huoneeseen. No siinä mihinkään kukaan jaksanut lähteä, mutta kolme pientä (ja vähemmän pientä) ihmistä sopii kyllä samaan sänkyyn ;) 

Hotellin aamupalat, nam, ja söin itteni taas ihan palloksi. Miten se on mahdollista, että ihan perusruoka (puuro, leipä, leikkeleet, hedelmät..) maistuu aina niin paljon paremmalta reissussa ja hotellin aamupalalla? Ei tajua 

Päivän ensimmäinen kohde oli Turun palosta aikanaan säästynyt Luostarinmäen käsityöläiskortteli. Tykkään historiasta ja etenkin Suomen historiasta ja vanhat jutut kiehtoo. Hieno ja vaikuttava paikka.

Kuvasarjaa käsityöläiskorttelista: 

Ihania vanhoja rakennuksia ja tervattuja tikapuita.. 

Pihat oli tiiviitä sisäpihoja, tää on ylemmän kuvan tönön vastakkainen rakennus

Satulasepän työpiste

Kärrynpyöriä

Yhdeltä pihalta

Ihana uuni

Tällainen lautaskaappi ois kiva

Tosi vanha postikortti postitoimistossa esillä

Maisemakuva :)

Vanhoja suomalaisia tupakkapakkauksia, pikkasen siistimpiä kuvia kuin nykyään!

Näkymää korttelista. Tiiviisti rakennettu :)

Osassa rakennuksia oli asuttu 1960 ja 1980-luvuille saakka, jonka jälkeen niistä tuli museon omaisuutta, 

Ulisen näiden tavaroiden perään, tuo lipasto.. 

Nämä huonekalut.. 

Tämän tyyppinen kehto löytyy anoppilasta!

Ihanat ikkunanpielet

Voi miksi mä synnyin väärälle vuosisadalle?

Työtiloja

Soitinverstas

Tartteeko enää sanoa, että haluan tuon sohvan?

Nuotteja

Tupakkaviljelys, joka on erityisluvalla perustettu. Ei jatkojalostukseen.

Skruikka! Siis orava. Niitä oli monta. 

Tätä paikkaa kolutessa todettiin serkun kanssa ehkä noin kymmenen kertaa, että me ollaan ihan väärän vuosisadan lapsia. Molemmat on historiaan hurahtaneita ja tuolla oli hienoa.. Mutta vielä hienompaa oli luvassa, kun matkaa jatkettiin Brinkhallin kartanoon. Meille se paikka on aina ja ikuisesti Hovimäki; siellä on kuvattu kyseinen historiallinen tv-sarja :) Fiktiotahan se koko homma on, mutta me ihan tosissaan odotettiin milloin opas kertoo Lindhofien sukupuusta.. ;) 

Taas kerran: väärän vuosisadan lapset. Ja tuo paikka oli meille ultimate Hovimäki faneille hieno kokemus

. 

Mikä Brinkhall.. Hovimäki se meille on!

Hieman rapistunut sitten sarjan kuvausten tai sitten kuvaa on paranneltu.. 

Ulkorakennus

Pienenä pisteenä koko seurue kartanon rappusilla.

Kallioilta kuvattuna

Merinäköalaa kallioilta

Omistajaheppu.. mut ne Lindhofit?

Ainoa takka, mikä kartanoon oli jätetty

Ihanat seinämaalaukset

Ja ne huonekalut. Voih.

Ne klassiset portaat! 

Brinkhallista suunnattiin keskustaan syömään ja pienen sekoilun jälkeen oltiin ähkyssä. Siitä sitten toinen seurue lähti takaisin Tampereelle ja mie ja serkku lastensa kanssa lähdettiin vielä Ruissaloon.. Pitsihuvilat ja meri = mistä sais tommoisen talon? Koukattiin pikaisesti Turunlinnan ja sataman kautta samalla. 

Heinäseipäät keskellä kaupunkia :)

Turunlinna

Tuo kärpäsen lika olen minä.. ja taustalla Turunlinna

Ruissalosta

Ulisen ja ulvon ihastuksesta

Meri

Tää ois aika hieno.. 

Erään kahvilan pihasta löytyi vihannesten myyntipiste :)

Reissu oli oikein mukava. Väsyneenä tultiin takaisin Tampereelle ja alettin olla jo hervottoman hysteerisiä. Unet ja aamulla auton lunastus korjaamosta - ja kulkee taas! Laskun maksajaa selvitellessä.vielä. Koukattiin Ideaparkkiin lähtiessä. Alelaareista löysin kaksi mekkoa, hameen ja paidan.. 4,5 tunnin ajomatka kotiin ja illalla perillä. Väsynyttä, mutta hitsin hyvä reissu oli kaikkineen :) Kotin tulin siis toissapäivänä.

 Kiitän ja kumarran koko seurueelle, etenkin kiitokset H, kun lähdit kuskiksi hädän hetkellä :) Kiitos myös molempiin autokorjaamoihin, joissa oli mukavia miehiä ;)