Helmikuussa minä..

Sain mojovan potkun lehmältä oikeaan jalkaan. Oli muuten ihan pirun kipeä ja pitkän aikaa, nyt alkaa jo haalistua.

 

 Ylitin itseni ja leivon kahteen kertaan sämpylöitä. Nyt voi olla leipomatta taas seuraavan puoli vuotta.

 Valikoin mummon tavaroista sen yhden asian, jonka tahdon säilyttää. No okei, niitä on kaksi. Toinen on kahvipurkki, joka tuoksuu vieläkin kahvinpavuille ja toinen on tuo muki. Lapsuus tulee mieleen.

Hoksasin, että minulla on pikkusen näitä kirjoja lukematta. Kesken ovat tuo Vaara vaanii kattilassa, Silmä silmästä ja Kosto: rakkaustarina. Onnistuin kyllä hommaamaan vielä pari uutta kirjaa, esimerkiksi yksi uusista hankinnoista on Fifty Shades of Grey trilogian ensimmäinen osa...  Sen kyllä aloitin jo ja sanotaanko, että inspiraatiota iltaan siitä kyllä saatin :D

 Helmikuussa myös reissasin. Latvia ja Liettua olivat kohdemaana, työmatka, mutta silti. Ei sellaista reissua, ettei vähän ehtisi kaupunkia katsella...

 Nää liettualaiset bussin ja raitiovaunun rakkauslapset oli jotenkin hellyyttäviä. Siis tuollainen bussi, mikä kulki kiskoa pitkin ja roikkui niissä sähköhärpäkkeissä. Mikä lie oikealta nimeltään, mualaistytölle hauska tuttavuus.

 Keskityin tosi oleellisiin asioihin, mitä kuvaamiseen tulee. Aamulenkit kunniaan!

Rikoin myös uuden vuoden lupaustani, soveltuvin osin, mutta tein sovinnon itseni kanssa. Tällaisen herkun söin jälkkäriksi, mutta ruotuun on palattu, tää oli poikkeus joka vahvistaa säännön ja selityksenä oli tuo ulkomaan matka ;)

 Helmikuussa join alkoholia myös keskimääräisesti enemmän kuin yleensä koko vuotena yhteensä. Alkoholia tulee käytettyä oikeasti vähän (toisaalta sitten kun otetaan, niin sitten otetaan perisuomalaiseen tyyliin), mutta nyt tuli maisteltua reissussa viiniä ja olutta. Toki määrät olivat pieniä ruokajuomamääriä, mutta kotiin päästyä totesin, että hyi helvetti, ei oo minun juttu. Ehkä toteamukseen vaikutti sekin fakta, että palasin kotimaahan torstaina ja suuntasin perjantaina samantien kaveriporukalla mökille... köhköh. Mut jos yhdet salmarit kuitenkin? Niin ja tuosta oluesta vielä, opin juomaan sitä vasta nyt. En tiiä onko se hyvä vai huono juttu, mutta makuun näköjään tottuu kun tarpeeks maistelee.

 

Onnistuin myös riitaantumaan erään ystäväni kanssa, mutta sain myös selviteltyä välit. Mikähän siinä on, että miehen ja naisen välinen ystävyys ei aina toimi ihan yhtä yks yhteen kuin naisten välinen? Ja toisaalta, se toimii helpommin välillä, kun miehet ei ihan jokaisen vähän pahasti sanotun sanan perään itke. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja asialle voi vain nauraa enää.

Paras ystävä ilahdutti minua näillä luuranko kaapissa kuvilla, joille jaksaa nauraa... ööö aina? Sanontahan menee niin, että kaverin ja ystävän välinen ero on siinä, että kaveri oli paikalla, kun luuranko laitettiin kaappiin, mutta ystävä pitää niitä kanssasi siellä. ;) Tai jotain sinne päin. Tää "laitetaan luurangot kaappiin"-ilmaisu sai avokkaan nostamaan vähän kulmiaan, mutta tällä tarkoitetaan ihan yleistä maailman parannusta.. *kpkopkop* TUO LUUSAHA, SE POTKII TAKASIN ULOS!!! Ja jokaisella, siis ihan jokaisella on varmasti jonkinlaisia luurankoja kaapissaan. Joka muuta väittää, valehtelee.

Helmikuussa oli myös paljon onnistuneita työjuttuja ja innovatiivisia ratkaisuja ;)

 Välillä viihdyin kotonakin ja totesin, että anoppilan kissa on oppinut katsomaan luontodokkareita. Kissa pönötti 20 minuuttia seuraamassa pöllöjen elämää.

 

Helmikuussa tavattiin  ihanan ystävän kanssa useamman kerran. Ja pikkumurut olivat myös mukana! Pohdin jonkin verran omaa suhtautumistani lapsiin, again. Haluanko minä sittenkään omia lapsia? Pohdinta on vielä vähän kesken. 

Helmikuusta viedään viimeisiä tällä viikolla. Viimeisiään veteli myös meidän tiskikone, joka tänään kannettin ulos. Uusi palvelija on tullut kotiin ja piru sen periköön, jos menee hajoamaan. Tämähän ei siis hajonnut, mutta paikallinen "vain sinulle"-kauppias teki hyvän tarjouksen uudesta koneesta ja niin vietiin vuoden 1985 tuotosta kuin pässiä narussa...

Ja helmikuussa olen kuunnellut musiikkia ja ihastunut mm. Jenni Vartiaisen kappaleisiin.
Minä sinua vaan ja sillei.

Maaliskuussa on tavoitteena olla enemmän kotona, lukea nuo kaikki kirjat pois ja nukkua. Näillä mennään.