Sain viimeinkin luettua sen Tuija Lehtisen Tuhansien aamujen talon. Oliko vika minussa vai kirjassa, en tiedä. Loppua kohti juoni parani, mutta ei se kyllä mikään loistavin suoritus Lehtiseltä ollut. Miss Seinäruusun luin tässä välissä toiseen kertaan, se kirja on napakammin kirjoitettu. Sen lisäksi ostin kirjakaupan alennuksesta Lehtisen Pesää! - kirjan. Joo, en kuulu varsinaisesti ko. kirjan ikäryhmään (nuorten hyllystä kaivettu) mutta koska kerään Lehtisiä, sekin kirja kuuluu joukkoon. Komea läjä niitä on jo kirjahyllyssä, hyvä kuntoisia Mirkka -sarjan kirjoja mä metsästän.
Viime aikoina ei ole tullut tehtyä kirjahankintoja. Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut - miten ruokasi eli elämänsä taitaa olla viimeisin kirja, minkä olen hommannut, ellen nyt ihan väärin muista? Tai voi olla, että joku pokkari on sen jälkeen kulkeutunut mukana, kuka niitä muistaa. Syötäväksi kasvatetut on hyvä teos, kertoo sen, mistä se ruoka oikeasti tulee, eikä vastaus ole, että kaupasta. Osittain vielä kesken tämäkin.. Mihin tämä aika menee, kun ei lukemaankaan jouda??
Valokuvauskin on retuperällä, sillä en ole juuri jaksanut kameraa esiin kaivella. Ihme homma, inspiraation puute tai jotain. Lintuja kuvasin eräänä päivänä, samoin kissoja, mutta toiset oli liian säikkyjä ja toiset liian laiskoja.
Onneksi tuo kevät lähenee koko ajan ja päivät pitenee, löytyy se kadonnut inspiraatiokin sieltä, toivottavasti.
Viikonloppuna sivistettiin itseämme leffassa käynnillä, käytiin katsomassa Anna Karenina. Se oli aika jännä leffa; romanttinen, hienosti tehty, teatterimainen. Välillä taas mietin, mitä hittoa tässä nyt tapahtuu, sillä tapa, jolla leffassa kohtaukset vaihtuivat, ei ollut ihan perinteinen. Kaksi tuntia meni kuitenkin ihan mukavasti ja jopa avokas tykkäsi, vaikka hällä oli eniten ennakkoluuloja leffan suhteen. Olihan se kieltämättä vähän erilainen leffakokemus kuin viime viikon Jack Reacher - Tappajan jäljillä tai sitä Hobitti... ;)
