maanantai 1. heinäkuuta 2013

Linja-autossa on tunnelmaa...

... mut niin on kyllä junassakin. Ainakin täpötäydessä junassa Isolta kirkolta kottiin päen. Aamujuna oli ihanan rauhallinen, puoli viiden aikaan aamulla ei ollut juurikaan matkustajia, jäi tekemättä muun muassa seuraavat havainnot:

- Kirkuvia lapsia: "tää on MUN LELU, MUNMUNMUNMUNMUNMUNMUNMUN!!!" %&##!  Lasten äidin repliikki on luonnollisesti "no älkääs nyt" .. NO VOIHAN ISÄKISSA, TEE NY JOTAIN ENNEN KUIN NUO SINUN LAPSESI KURISTAVAT TOISENSA JA TÄSSÄ VAUNUSSA HALKEAA IKKUNAT TUON KIRKUMISEN JOHDOSTA! Kiitos.
- Pahasuisia ja huonotapaisia lapsia: "äiti kato miten läski täti!" Läski täti kiittää, sanojana arviolta 6-vuotias. Miten olis käytöstapojen kertaaminen julkisten paikkojen osalta? Vaihtoehtoisesti voit opettaa lapsen osoittelemaan sormella, tulee täydellisempi olo.
- Haisevia sukkia: kun pitää kengät jalassa koko pitkän päivän, kyllä siinä tuoksuu yksi jos toinenkin jalka. Varmaan mukaan lukien omanikin, siksipä pidän ne kengät visusti jalassa.
- Tuijottavia kanssa matkustajia: en käsitä, miten joku viitsii / kehtaa / ilkiää / haluaa tuijottaa ruokailevaa ihmistä. Siinä minun kinkkukananmunaruisleivässä ei varmaan ollut mitään ihmeellistä, puhumattakaan siitä rahkasta. En röplinyt rinnuksille, en hameelleni, en sinun päällesi. Onko nälkä? Osta omat eväät!
- Kuorsaava vieruskaveri: kuorsaaminen on kiusallinen vaiva, mutta saako tässä tilanteessa tönäistä?
- Äkäisen näköiset vierustoverit: kun ystävällisesti sanoo, että anteeksi, tulisin siihen ikkunapaikalle, saa vastaukseksi tuhahduksen ja todella ruman mulkaisun. Hymyilin piruuttanikin, ihmispolo on istunut viimeiset kolme pysäkin väliä hyvin vaivautuneena. Luulee varmaan, että mulla on väärä lääkitys ja saattaa olla jopa oikeassa.
- Kännykkään kovaan ääneen selittäjät: tiiätkö kun en jaksais enää kolmatta kertaa kuuunnella samaa selostusta, jonka olet selostanut jo kahdelle ystävällesi. Vaihda tarinaa, matka menis mukavammin meillä muillakin.

Itsehän olen sitten se vittupää, joka on levittäytynyt myös tuolle tyhjälle penkille, joka kirjoittaa kovasti naputtaen läppärillä, hymyilee urpona jollekin välillä, saattaa tarjoutua auttamaan matkatavaroiden nostamisessa ja komentaa huonosti käyttäytyvää lastasi. Kaiken lisäksi se postaa juuri SINUSTA blogiinsa ja virnuilee asialle. Sellainen matkustaja minä olen.

2 kommenttia:

  1. :D Osotithan sormella sitä mukeloa ja naureskelit pirullisesti ;D

    VastaaPoista
  2. Miten voin sieluni silmin kuvitella tämän tapahtuneen :D

    VastaaPoista